Harjoittelun perusteet: yleisimmät virheet ja miten ne vältetään
Moni aloittelija harjoittelee paljon mutta ei edisty. Käyn läpi tavallisimmat harjoittelurutiinin virheet ja kerron, miten lämmittely, ääneen lukeminen ja toisto saadaan tukemaan toisiaan.
Harjoittelu alkaa liian suoraan kameralta
Yleisin virhe, jonka näen aloittelijoilla, on se, että ensimmäinen harjoituskerta tehdään heti nauhoittaen. Painavan punaisen tallennusnapin kanssa jännitys nousee, ja koko harjoitus kuluu siihen, että yrittää saada yhden täydellisen otoksen. Siitä ei opi juuri mitään, koska jokainen epäonnistunut yritys tuntuu tappiolta eikä harjoitukselta.
Parempi järjestys on päinvastainen. Aloita ilman kameraa, pelkällä äänellä ja tekstillä, ja siirry nauhoitukseen vasta, kun teksti sujuu ääneen kohtuullisesti. Kamera tulee mukaan silloin, kun haluat nähdä, mitä oikeasti tapahtuu, ei silloin, kun haluat todistaa osaavasi.
Tällä kurssilla rutiini on rakennettu niin, että nauhoitus on viimeinen vaihe eikä ensimmäinen. Näin jännitys ei ehdi viedä huomiota siltä, mitä harjoittelet. Pienissä tuotantotiimeissä sama pätee: yhteinen nauhoituspäivä on kallis, ja se kannattaa pitää varsinaiselle otolle, ei ensimmäiselle yritykselle.
- Harjoittele ensin ilman kameraa
- Nauhoita vasta, kun teksti sujuu ääneen
- Pidä nauhoitus viimeisenä vaiheena
Lämmittely jätetään väliin tai tehdään hätäisesti
Lämmittelyä pidetään helposti turhana, kun aikaa on vähän. Ääni, kasvolihakset ja hengitys eivät kuitenkaan ole valmiita heti aamulla tai kahvitauon jälkeen. Kylmällä äänellä luettu ensimmäinen kappale on usein ohut, nopea ja puuroutuva, ja moni päättelee virheellisesti, ettei osaa lukea.
Lämmittelyn ei tarvitse kestää kauan. Viiden minuutin lämmittely riittää: rauhallinen hengitys, hyminää, kevyttä huulten ja kielen liikuttelua sekä muutama hitaasti luettu lause. Tärkeintä on, että teet sen joka kerta samalla tavalla, jolloin siitä tulee merkki kehollesi, että nyt aloitetaan.
Hätäinen lämmittely on yhtä huono kuin sen puuttuminen. Jos ryntäät lauseiden läpi puolella äänellä, harjoittelet juuri sitä kiirettä, josta haluat eroon. Lämmittely on harjoituksen ensimmäinen osa, ja sitä kannattaa tehdä samalla rauhallisella tahdilla, jolla aiot myöhemmin puhua.
- Viisi minuuttia riittää
- Tee lämmittely joka kerta samassa järjestyksessä
- Älä kiirehdi lämmittelyä
Ääneen lukeminen muuttuu mekaaniseksi toistoksi
Kun sama teksti luetaan kymmenen kertaa peräkkäin, lukeminen alkaa kulkea omalla painollaan. Silmät ovat jo rivin lopussa, kun suu vielä sanoo alkua, ja äänessä on tasaista nauhamaista sävyä. Toisto ilman tarkoitusta ei kehitä esiintymistä, se vain automatisoi virheet.
Anna jokaiselle lukukerralle oma tehtävä. Ensimmäisellä kerralla keskity pelkästään tahtiin, toisella taukoihin, kolmannella siihen, että kuulostat puhuvan jollekulle. Näin sama teksti pysyy tuoreena, ja huomaat, mikä osa-alue oikeasti kaipaa työtä.
Merkitse tekstiin myös paikat, joissa kompastut. Alleviivaa ne ja lue vaikeat kohdat erikseen hitaasti, ennen kuin palaat koko kappaleeseen. Kurssin suomenkieliset harjoitustekstit on kirjoitettu niin, että niissä on vaihtelevan pituisia lauseita ja muutama hankala sanaliitto juuri tätä varten.
- Anna jokaiselle lukukerralle yksi tehtävä
- Merkitse kohdat, joissa kompastut
- Harjoittele vaikeat kohdat erikseen
Toistoa on liikaa yhdellä istunnolla
Moni ajattelee, että pitkä harjoitusilta tuottaa enemmän kuin lyhyt. Todellisuudessa väsynyt ääni ja väsynyt keskittyminen tuottavat huonompia otoksia, ja viimeisen tunnin aikana ehditään vahvistaa juuri niitä tapoja, joista haluttiin eroon. Yli tunnin yhtämittainen harjoittelu harvoin kannattaa aloittelijalle.
Lyhyet, säännölliset istunnot toimivat paremmin. Kaksikymmentä minuuttia kolmena päivänä viikossa antaa aivoille ja äänelle aikaa palautua, ja edellisen kerran opit asettuvat paikalleen. Kirjaa jokaisen istunnon lopuksi yksi asia, jonka teit hyvin, ja yksi, jonka haluat korjata.
Tämä on erityisen tärkeää syksyllä, kun päivät lyhenevät ja jaksaminen vaihtelee. Älä lupaa itsellesi suurta harjoitusurakkaa, jota et pysty pitämään. Pieni rutiini, joka toteutuu, on arvokkaampi kuin kunnianhimoinen suunnitelma, joka kaatuu toisella viikolla.
- Kaksikymmentä minuuttia riittää yhdelle kerralle
- Harjoittele mieluummin usein kuin pitkään
- Kirjaa istunnon lopuksi yksi onnistuminen ja yksi korjaus
Omaa harjoitusta ei katsota takaisin
Joku nauhoittaa harjoituksensa mutta ei koskaan katso tallennetta, koska oma kuva ja ääni tuntuvat kiusallisilta. Silloin nauhoituksesta jää käteen vain jännitys eikä mitään opittavaa. Tallenne on harjoittelun tärkein työkalu, koska se näyttää sen, mitä et itse huomaa puhuessasi.
Katso tallenne ensin ilman tavoitetta, kerran läpi, ja anna ensimmäisen kiusaantumisen mennä ohi. Katso sitten uudelleen yksi asia kerrallaan: tahti, katse, ryhti. Kirjoita muistiin, mitä huomasit, ja valitse seuraavalle kerralle vain yksi korjattava asia.
Älä vertaa itseäsi muihin äläkä vaadi täydellisyyttä. Vertaa vain edelliseen omaan nauhoitukseesi. Kurssin tarkistuslista auttaa tässä, koska se pitää katselun jäsenneltynä ja estää sinua ajautumasta pelkkään itsekritiikkiin, jossa kaikki tuntuu yhtä huonolta.
- Katso tallenne ensin kerran ilman arviointia
- Arvioi sen jälkeen yksi asia kerrallaan
- Vertaa vain omiin aiempiin nauhoituksiin
Edistymistä ei seurata, joten motivaatio hiipuu
Harjoittelun hyöty on hidas ja näkyy vasta viikkojen päästä, joten ilman seurantaa on helppo kokea, ettei mikään muutu. Silloin harjoittelu jää, vaikka kehitystä olisi tapahtunut. Pieni muistiinpanovihko tai tiedosto ratkaisee tämän yllättävän hyvin.
Kirjaa jokaisesta harjoituskerrasta päivä, käytetty teksti, kesto ja yksi havainto. Parin viikon jälkeen voit selata merkintöjä taaksepäin ja huomata, että tauot ovat tulleet luontevammiksi tai katse pysyy objektiivissa pidempään. Se on konkreettista näyttöä, ei tunnetta.
Säilytä myös yksi vanha nauhoitus vertailua varten. Kun katsot sitä kuukauden päästä uuden rinnalla, ero on usein suurempi kuin odotit. Realistinen tavoite on selkeä ja rauhallinen esiintyminen, ei täydellinen, ja seuranta pitää sen tavoitteen näkyvissä.
- Pidä harjoituspäiväkirjaa
- Kirjaa yksi havainto joka kerta
- Säilytä vanha nauhoitus vertailua varten
Harjoittelun virheet johtuvat harvoin taidon puutteesta. Useammin ne syntyvät järjestyksestä, kiireestä ja siitä, ettei harjoitusta katsota takaisin. Aloita ilman kameraa, lämmittele rauhassa, anna toistolle tehtävä, pidä istunnot lyhyinä ja kirjaa edistyminen. Näin lämmittely, ääneen lukeminen ja toisto alkavat tukea toisiaan, ja harjoitusrutiini kantaa myös silloin, kun kamera on päällä.
Ota yhteyttä
- Soita meille
- 014 357 2841
- Kirjoita meille
- info@talenkoza.fi